Mitä mä sitten tästä reissusta opin? No, asiat on vielä käsiteltävänä tuolla aivoissa. Mutta aina välillä sieltä jotain pulpahtelee pintaan. Balilla kun kertoilin kavereille mitä Intiassa duunailin, niin porukka oli ihmeissään ja antoi respectiä. Itse pidin näitä hoitopuolen kokemuksia ihan perusjuttuina. Näiden ystävien reaktio antoi pientä herätystä, ettei tämä ihan normireissu ollutkaan. Kummaa ettei itse osanut ajatella niitä pieniä, mutta poikkeuksellisia kokemuksia. Mutta se tulee vasta ajan kanssa, tiedän.

Opin sen, että samanhenkisten ihmisten kanssa on kiva reissata, mutta toisaalta opin myös sen, että yksin matkustaminen testaa sun psyykettä ja käyttäytymismalleja erittäin agressiivisesti. Sä myös ajattelet paljon enemmän, kun matkustat yksin. Saat laatuaikaa omien ajatustesi kanssa. Pari päivää sitten naureskelin sitä, että olisin helposti saanut kirjan kirjoitettua omista pohdinnoistani.

Kun joku kysyy multa: "Kannattiko lähteä?", niin mä voisin vastata: "Oletko ikinä istuttanut taimia pienessä Intialaisessa maalaiskylässä?" tai " Oletko ikinä soittanut Leevi and the Leavingsiä Intialaisessa mielisairaalassa potilaille" tai "Oletko halannut koleraa sairastavaa koditonta lasta ja pitänyt häntä lapsena etkä potilaana" tai " Oletko ikinä uinut kalaparvien keskellä turkoosinsinisessä meressä?" tai " Lähtisitkö sinä?". Tai sitten mä vaan hymyilisin

Rakkaat lukijat!. Kiitos että olette jaksaneet seurata mun matkaani ja kokemuksiani pitkin kevättä. Toivottavasti joku teistä on saanut pienen kipinän seurata mun jalanjälkiäni. Tai varannut lomamatkan johonkin kivaan paikkaan. Mä olen nauttinut tästä kirjoittamisesta ja missään vaiheessa se ei ole tuntunut taakalta. Huikea reissu, huikeita ihmisiä. Kiitos!

" Älä kerro minulle, kuinka koulutettu olet. Kerro kuinka paljon olet matkustanut. " (Profeetta Muhammad)

Tanaan jatkoin shoppailua ja mukaan tarttui taas uutta kamaa vaatekaappiin.

Tanaan mun kummipoika tayttaa 3- vuotta. Onnea Ostis!

Elainten jalkeen kavin pikaisesti hotellilla suihkussa ja nappasin taas taksin alle ja lahdin toiselle puolelle kaupunkia Emporium-kauppakeskuskeen. Eipa sen ihmeellisempaa.

Tanaan tuli nahtya vaihteeksi "hauska" naky. Menin syomaan ravintolaan ja kattelin kuinka iso lansimaalainen mies istuu vierekkain thaimimmin kanssa. Mies nuokkuu ja nayttaa erittain krapulaiselta. Mimmi pilkkoo miehelle ruokaa ja syottaa tata. Olihan naky.

Taman jalkeen Central World Plazaan ja leffaan. Taas tuli pari leffaa mulkoiltua. Paivan kohokohta oli kuitenkin ruokailu(t). Menin yhteen ravintolaan ja huomasin listalla kyyhkysia. aattelin, etta perskules kokeillaan. Mulle tuotiin poytaan paistettu kyyhky, joka oli pilkottu viiteen osaan. Yksi osa oli kyyhkysen paa. Mukana tuli pari kippoa, jossa toisessa oli limea ja toisessa jotain ruskeaa maustetta. Nappasin kyyhkysta palasen ja dippasin sen ensin mehuun ja sen jalkeen mausteeseen ja laitoin suuhun. Makukokemus oli hurja. Mitaan niin hyvaa sapuskaa en ole syonyt koko reissun aikana. Ihan mielettoman hyvaa lihaa.

Illalla nappasin viela taksin ja menin Hard Rock Cafehen. Siella vedin kanssa pirun hyvat poperot. Iso valkosipulileipa, jonka paalla oli reilusti haranpaistia, barbequekastiketta seka friteerattua juustoa. Oli kylla mainio setti.

Kiva paiva.

Noh, leffateatteri oli ok ja leffat myoskin. Kavin siis pari katsomassa. Huomenna vois taas kayda hakeen vaatekaapin taytetta.

Niin joo, mun lappari on aika hyvassa tikissa. En ole avannut sita nyt pariin viikkoon, mutta viimeks kun avasin niin vikalista oli tammoinen:

- Osa nappaimista ei toimi.

- Akku ei lataudu.

- Jos koneen saa auki, niin sita ei saa liikuttaa ollenkaan, koska virtapiuhassa on kosketushairio, joten kone sammuu heti kun siihen koskee, koska akku ei lataudu.

- Musaa ei voi kuunnella, eika leffoja katsoa, koska multimediapuoli ei toimi.

Elikas tammoista.... Taytyy varmaan reissun jalkeen asustaa koululla hetken, etta saa tehtavia tehtya..

Balin reissusta jai kivat muistot. Taytyy nostaa esiin sellaiset nimet kuin Bianca ja Stu. Nama kaksi ihmista ovat kokeneita Balin reissaajia. Juuri he pyysivat mua silloin reissun alussa safkaamaan kanssaan. Yksinmatkustavana tyyppina ajattelin heti etta mitahan tassa on takana. Eipa ollut mitaan muuta kuin se, etta kaksikko on niin ennakkoluuloton, suurisydaminen ja ystavallinen, etta he halusivat vain tutustua meikalaiseen. He pyysivat kaikkia muitakin hotellin uusia naamoja syomaan ja hopottelemaan. Huikeita tyyppeja.

Tama Bali on aika hyva paikka ihan puhtaaseen bilelomaan. Rauhallista taalla ei todellakaan ole. Sinansa karua miettia, etta taalla oli ne pahat pommi-iskut muutama vuosi sitten. Pari iltaa sitten hopoteltiin yhden hepun kanssa ja han kertoi et tuossa 50 metrin paassa ne rajahti. Ensin pamahti pieni pommi ison baarin takaosassa ja kun ihmiset paniikissa juoksivat paasisaankayntia kohti, niin siella rajahti se isompi pommi. Karua touhua.

Yksi kiweista on tulossa Eurooppaan kesalla. Alustavasti sovittiin, etta ukko tulee poikkeen Suomessakin. Lupailin majoittaa hanta muutaman paivan ja nayttaa vahan Suomen touhuja. Saunaan aija lupas ainakin tulla. Toivottavasti sopii aikataulut yhteen.