Tänää lähdettiin aamusella kohti Boscoa. Tai siis yritettiin lähteä. Bussi hajosi meidän hotellin eteen ja kuskit korjailivat sitä hetken aikaa. Muut porukasta jäivät Apollo-sairaalaan ja me jatkoimme etiäpäin. Vähän aikaa köröteltyämme kuski kysyy, että minne me olemme menossa. Sellaista touhua. Pääsemme kuitenkin perille, vaikka kuski ajoi ensin Boscon ohitse. Hyvin vedetty jälleen meitin kuskeilta.

Boscossa pyörimme Janin ja saksalaisen Ineksen kanssa päivän ja leikimme lasten kanssa. Muksut alkavat jo hiljalleen tuntea meidät ja se on kiva juttu. Mulla pisti silmään eräs uusi lapsi. Pojalla oli katse, joka oli kuin pelästyneellä eläimellä. Tämä poika ei halunnut ollenkaan leikkiä eikä osallistua mihinkään. Hän vain kyyhötti nurkassa ja yritti välttää kaikkea kontaktia. Hän siis veti suojamuurin täysin ylleen. Voitte vain kuvitella mitä tällä tavalla reagoiva lapsi on joutunut kokemaan. Itse otin häneen kontaktia ja sain hänet vähän juttelemaankin.

Töitten jälkeen kävin pitkästä aikaa salilla. Teki ihan hyvää.