Oli aika kuumottava yo, joten ajattelin jattaa auringonoton talta paivalta vahemmaksi. Nukuin johonkin puoleen paivaan asti ja sen jalkeen siirryin rohnottamaan riippumattoon. Huilien jalkeen suunnistin kohti Monkey bayta. Rannalla kavellessani huomasin eraan pariskunnan saapuvan kajakilla rantaan. He tulivat hopottelemaan ja selvisi, etta he harrastavat geocachingia, eli aarteenmetsastysta GRPS:lla. Heidan koordinaatit nayttivat 45 metria viidakon suuntaan ja he kovasti miettivat uskaltaako sinne lahtea, koska heilla ei ollut kunnon kenkia. Sain heidat lopulta suostuteltua lahtemaan sinne koska he kuitenkin olivat Saksasta asti tulleet tanne, eika paikallisessa viidakossa hamahakkeja ja kaarmeita vaarallisempaa ole. He pyysivat mua mukaansa, joten en tietenkaan kieltaytynyt. Heilla oli jaloissaan rantaslaparit, ite olin paljain varpain.

Etsintojen jalkeen loysimme aarteen, joka oli purkki jossa oli kaikkea salaa. Porukka oli jattanyt sinne pienia "aarteita", joita sai ottaa mukaansa ja vieda seuraavalle aarteenetsintakohteelle. Purkissa oli myos muistivihko, mihin saivat aarteenloytajat kirjoitella terveisia. Itsekin laitoin puumerkkini sinne saksalaisten pyynnosta. He ottivat myos valokuvan musta, koska sain heidat puhuttua viidakkoon ja autoin etsinnoissa. Loppujen lopuksi tuntui aika addiktoivalta touhulta tuo geocaching.