Aamulla 08:30 jälkeen minä ja toinen opiskelija lähdimme opettajamme kyydillä kohti Bosco Manen katulapsikeskusta. Ajelimme varmaan tunnin kaupungilla, koska autokuskimme ei löytänyt kyseistä paikkaa. Perus Intia-meininkiä siis.

Paikalle päästyämme meidän piti tavata keskuksen johtaja, jonka kanssa opettajamme oli sopinut harjoitteluista. Kyseinen herra oli kuitenkin kokouksessa Kalkutassa ja hän palaisi Bangaloreen vasta huomeniltana. Tästä syystä keskuksen henkilökunta ei antanut meille lupaa jäädä harjoitteluun, vaikka opettajamme oli saanut johtajalta kirjallisen luvan jo aikasemmin. Eli meitin harjoittelu alkaa vasta ylihuomenna, ja huominen on vapaata. Perus-Intia meininkiä siis.

Bosco Manen kulmakivet :

1. Suojaa ja huolenpitoa lapsille, sekä yösija.

2. Lasten oikeuksien suojelu.

3. Kuntoutus.

4. Lasten vanhempien etsiminen.

5. Katulasten ja lapsityöläisten koulutus.

6. Oikeusavun tarjoaminen hyväksikäyttötapauksissa.

7. Lasten tilanteen esiin tuonti julkisesti.

8. Nuorten opettaminen selviytymään itse.

9. Terveyskasvatus.

Näitä keskuksia on Bangaloren alueella seitsemän. Lasten "kerääjät" toimivat mm. bussiasemilla ja toreilla. Kertoilen lisää kun pääsen työn makuun.